Kotitalo-lehden uutisia

Tässä juttusarjassa osakas tai asukas lähettää terveisiä taloyhtiönsä hallitukselle.

Mikä asumisessa on sinulle tärkeintä?

Sijainti on tärkeä. Tällä alueella asuvat lasten kaveriporukat, perheemme on asunut seudulla jo pitkään. Arkinen kulkeminen on helppoa, vartissa pääsen autolla keskustaan. Meillä on valoisa ja kiva asunto puutalossa.

Mitä haluaisit kehittää taloyhtiössäsi?

Pihaa voisi pitää paremmassa kunnossa. Istutuksia on paljon, ja kun ne ovat kunnossa, asumismukavuus ja arvokkuudentuntu lisääntyvät. Mietinnän paikka on, miten saada lisää väkeä talkoisiin.

Millaisia terveisiä haluaisit lähettää taloyhtiösi hallitukselle?

Nyt kaikki viestintä tulee yksisuuntaisesti lappuina postiluukusta. Voisi pohtia, miten saadaan aikaan keskustelua. Itse olen digitaalinen viestijä, mutta täällä on hyvin eri-ikäistä väkeä, joten yhteistä kanavaa voi olla vaikea löytää.

Kuka?

• Nimi: Katriina Kukkula
• Kaupunki: Oulu
• Taloyhtiön nimi: As-oy Oulun Iltatähti

The post Hallituksen yksisuuntaisen viestinnän sijaan kaivataan keskustelua appeared first on Kotitalo-lehti.

Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri paljastaa, että remontteja tehdään edelleen liian myöhään. Vain puolet tekee putkiremontin suunnitellusti, kun taas puolet ryhtyy remonttiin putkiston huonon kunnon vuoksi.

– Remontit kannattaa tehdä ennakoiden ja suunnitellusti. Näin vältetään esimerkiksi putkirikoista johtuvat kalliit korjaukset, Isännöintiliiton kehityspäällikkö Reetta Yrttimaa muistuttaa.

Taloyhtiön suunnitelmallinen hoitaminen vaikuttaa myös rahoitukseen. Vaikka Putkiremonttibarometrin mukaan rahoitusta on toistaiseksi saatu remontteihin hyvin, mutta jo nyt on yksittäistapauksia, joissa rahoitus on jäänyt jopa kokonaan saamatta. Hyvin hoidettuun taloyhtiöön rahoitusta saa varmemmin, joten korjausvelkaa ei kannata kerryttää.

Lue lisää: Remonttirahoitus kiristyi muuttovoittokaupungissa

Barometriin vastasivat isännöitsijät ja hallitusten jäsenet. Molempien vastauksissa korostui, että osakkailta kaivataan rohkeampaa päätöksentekoa remonttien puolesta. Omaa omaisuuttaan turvaa parhaiten pitämällä siitä hyvää huolta. Putkiremonttiakaan ei kannata pelätä, vaikka se suuri hanke onkin.

– Putkiremontilla on huono maine. Sitä pelätään ensin, mutta remontin jälkeen mietitään, miksei tehty jo aiemmin. Putkiremonttibarometrin mukaan hanke sujuu usein odotuksia paremmin, Yrttimaa tiivistää.

The post Putkiremonttibarometri 2019: Osakkailta kaivataan rohkeutta päätöksentekoon appeared first on Kotitalo-lehti.

Tässä juttusarjassa tuoreet taloyhtiön hallitusjäsenet kertovat, miltä hallitustyöskentely tuntuu vasta-alkajan näkökulmasta.

“Hankimme viime vuonna pikkukämpän Hämeenlinnasta idylliseltä Suomen Kasarmin alueelta kakkosasunnoksi. Täällä valtaosa on sijoitusasuntoja, harva asuu omassa asunnossaan.

Hallinnonluovutuksessa paikalla oli neljä osakasta, joten oli helppo valita kolme hallitukseen, kun ei ollut vaihtoehtoja. Minusta tuli puheenjohtaja. Olin työskennellyt vuosia isännöintiyrityksessä, joten kokemusta taloyhtiöasioista on. Haluan tietää, mihin yhtiön rahaa käytetään. En ajattele, että kyllä joku hoitaa puolestani.

Homma on työllistänyt tosi paljon nyt alussa ennen kuin saadaan kaikki rullaamaan. Olen jäänyt juuri eläkkeelle, joten aikaa on. Takuutarkastukset rakennusteknisine töineen tekee ulkopuolinen ammattilainen, hallituksella ei ole siihen tietoa ja taitoa. Isännöitsijää olemme vaihtamassa hämeenlinnalaiseen. Haluamme pitkäikäisen suhteen paikalliseen yritykseen.

Olen miettinyt paljon, kuka hoitaa yhtiötä, kun me emme enää tee tätä. Viimeksi yhtiökokouksessa oli kolme henkilöä, joista kaksi hallituksesta. Pitääkö hankkia ulkopuoliset hallitusammattilaiset?

Apua olen saanut muun muassa Facebookista Taloyhtiön hallitus -ryhmästä. Siellä on voinut kysellä ja saada hyviä neuvoja. Kotitalo on myös tärkeä tietolähde.”

The post Vähän tarjokkaita hallitukseen appeared first on Kotitalo-lehti.

Taloyhtiön jätehuolto ei ole pikkujuttu. Kun jätehuolto toimii oikein, asumismukavuus kasvaa ja taloyhtiön kulut laskevat. Jotta hyviin tuloksiin päästää, tarvitaan kaikilta aktiivisuutta.

Taloyhtiön asukkaat tarvitsevat neuvoa lajittelussa ja kierrättämisessä. Yhteiset lajitteluohjeet kannattaa jakaa huoneistoihin ja laittaa esille myös jätepisteelle mahdollisuuksien mukaan. Tiedottamista ei kannata jättää yhteen kertaan, sillä asukkaat voivat vaihtua. Oikeanlainen lajittelu tuo taloyhtiölle säästöä, sillä esimerkiksi muovinkeräys maksaa vähemmän kuin sekajätteen.

Asukkaiden kierrätysintoa lisää, jos jätetila on toimiva ja hyvä. Likainen, haiseva ja sekalainen tila on epämukava kaikille. Jäteastioiden tyhjennysväliin kannattaakin kiinnittää huomiota – jos astiat pääsevät niin täysiksi, että kannet eivät mene kiinni, ei tyhjennysväli ole tarpeeksi tiheä. Pahimmillaan huonosti hoidettu, ulkona oleva jätepiste houkuttelee lintuja ja rottia, jotka levittelevät jätteitä pihalle.

Kierrättämätön jäte ei päädy kaatopaikalle

Jätteiden kierrättämiseen liittyy myös virheellisiä uskomuksia. Moni ajattelee, että jos jätteitä ei kierrätä, ne joutuvat kaatopaikalle. Ympäristöministeriön viime vuonna teettämän selvityksen mukaan kuitenkin vain kolme prosenttia Suomen yhdyskuntajätteestä päätyy kaatopaikoille. Silloin kyse on esimerkiksi mineraalivillasta, tuhkasta, kuonasta ja maa-ainesjätteistä.

Vanhentunut käsitys kaatopaikalle päätymisestä ei kuitenkaan ole mikään ihme, sillä Suomessa on tällä vuosikymmenellä tullut voimaan useita jätetaloutta koskevia säädöksiä, jotka ovat muuttaneet radikaalisti jätetaloutta. Vuonna 2016 voimaan tullut orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto on ollut yksi vaikuttavimmista säädöksistä.

Turusta laivataan jätettä naapurimaihin

Turussa toimi pitkään Suomen ainoa jätteenpolttolaitos, ja vuosikymmenien ajan yhdyskuntajätteet muuttuivat kaupungin kaukolämmöksi. Vanhentuneen laitoksen ympäristölupa päättyi vuonna 2014, ja uuden ekovoimalaitoksen rakentaminen on aloitettu tammikuussa Salossa. Uusi voimalaitos tulee käsittelemään noin 360 tonnia jätettä vuorokaudessa. Ennen vuotta 2021, kun uuden ekovoimalaitoksen on tarkoitus pyörähtää käyntiin, Lounais-Suomen energiajäte kuljetetaan laivoilla Ruotsiin, Viroon ja Suomeen energialaitoksissa hyödynnettäväksi.

− Lounais-Suomesta kertyy joka arkipäivä noin 350 000 roskapussillista kierrätyskelvotonta jätettä, josta noin puolet laivataan ulkomaille ja puolet kotimaahan, sanoo alueen 17 kunnan omistaman jätehuoltoyhtiön Lounais-Suomen jätehuollon palvelujohtaja Jaana Turpeinen.

Hän selittää, että vaikka energiakin on tarpeen, ja jätteestä tehty energia varsinkin, kierrätystä pidetään kuitenkin ensisijaisena vaihtoehtona. Silloin saadaan pidettyä raaka-aineet käytössä sen sijaan, että ne polttamalla poistuisivat.

Taloyhtiöiden jätekeräys on kuntavetoista toimintaa. Jätehuoltolautakunnat määrittelevät keräysvelvoitteet jätehuoltomääräyksissä.

– Jos pakkausjäte lajitellaan taloyhtiössä oikein hyvin, taloyhtiön ei tarvitse maksaa siitä kuin kuljetuskustannus. Sen sijaan polttokelpoisen jätteen astiaan päätyneestä jätteestä taloyhtiö maksaa myös jätteen käsittelymaksun, Turpeinen muistuttaa.

Tuottajien vastuuta jätehuollosta hoitaa Rinki-verkosto

Toinen kotitalouksien jätetaloutta mullistanut säädös on jätelain säädös, joka tuli voimaan asteittain vuodesta 2015 lähtien. Se velvoittaa pakkaajia ja pakattujen tuotteiden maahantuojia järjestämään ja kustantamaan pakkausten keräyksen ja jätehuollon.

Yhdeksän pakkauksiin liittyvän toimialan etujärjestöä omistaa yhdessä Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n. Kun pakkausalan yritys tekee Ringin hallinnoiman sopimuksen, se siirtää pakkauksia koskevan tuottajavastuunsa hoitamisen tuottajayhteisöille. Sopimuksen on tehnyt yli 4 000 yritystä.

Kuluttajille järjestelmä näkyy Rinki-kierrätyspisteissä, joiden kautta kierrätetään lasi-, kartonki-, muovi- ja metallipakkauksia sekä kotitalouksien pienmetallia. Kunnat ovat perustaneet myös omia kierrätyspisteitä täydentämään Rinki-verkostoa.

The post Jätehuolto lisää asumismukavuutta, mutta mihin päätyy kierrättämätön jäte? appeared first on Kotitalo-lehti.

Tässä juttusarjassa osakas tai asukas lähettää terveisiä taloyhtiönsä hallitukselle.

Mikä asumisessa on sinulle tärkeintä?

Kodin sijainti sekä asuinympäristön turvallisuus ja viihtyisyys ovat minulle tärkeimmät asiat. Opiskelijana arvostan myös asumisen hyvää hinta-laatusuhdetta. Taloyhtiön hyvät kierrätysmahdollisuudet ovat plussaa. Yhtiöömme tuli syksyllä muovinkierrätyspiste, josta olen tosi iloinen.

Mitä kehittäisit taloyhtiössäsi?

Kaipaisin yhtiöömme yhteistä saunaa sekä grillikatosta oleskelupihan yhteyteen. Lisäksi toivoisin pyörävarastoomme lämmitystä, jotta pyörän vaihteet eivät säilytyksessä jäätyisi. Olisi myös mukavaa, jos yhtiössämme olisi enemmän yhteistoimintaa. Yhteinen kevätpäivä, jossa voisi tutustua naapureihin, olisi mukava.

Terveisesi taloyhtiösi hallitukselle?

Hyvin on hommat hoidossa! Taloyhtiö on rauhallinen ja kierrätysasiat sekä kiinteistönhuolto on järjestetty hyvin. Esimerkiksi lumet aurataan pihalta nopeasti. Aamuvarhaisellakaan ei tarvitse kahlata lumessa. Meitä asukkaita myös tiedotetaan yhtiössä tapahtuvista asioista hyvissä ajoin.

Kuka?

• Nimi: Emilia Syrjä
• Kaupunki: Jyväskylä
• Taloyhtiö: As Oy Jyväskylän Silva

The post Opiskelija arvostaa asumisen hinta-laatusuhdetta appeared first on Kotitalo-lehti.

Monesti asuntoyhtiöt miettivät täydennysrakentamista vasta remontin alkaessa. Suunnittelu ja asemakaavamuutos voi viedä paljonkin aikaa, joten prosessi kannattaisi aloittaa hyvissä ajoin ennen saneerauksen ajankohtaiseksi tulemista. Taloyhtiö voi saada lisärakennusoikeudesta vuokratuottoja jo ennen saneerausta.  Osakkaiden maksama yhtiövastike voi laskea vuokratuottojen myötä jopa 40 % ja lopulta lisärakennusoikeuden myynnillä voidaan rahoittaa jopa 50% linjasaneerauksen kustannuksista

“Lisärakennusoikeuden myynnillä voidaan rahoittaa jopa 50 % putkiremonttikustannuksista.”

Lisärakentamisella alueen arvo nousee ja vetovoima säilyy

Hyödyntämättömän tontin osan, huonokuntoisen siipi- tai piharakennuksen purkamisella saadaan arvokasta tonttimaata, johon voi rakentaa pienenkin kerrostalon. Lisärakentamisen myötä alueen asuntojen arvon nousun lisäksi alue saa uusia asukkaita, asuntokanta modernisoituu ja monipuolistuu. Alueen palveluille tulee uusia käyttäjiä ja julkisen liikenteen palvelutkin säilyvät.  Lisärakentaminen onkin paras tae alueen säilymisenä vetovoimaisena.

Lisärakentaminen voi olla:

• uudisrakentamista hukkakäytöllä olleelle tontin osalle
• osittain purkavaa, jolloin puretaan esimerkiksi huonokuntoinen siipirakennus ja rakennetaan uusi rakennus tilalle
• täysin purkavaa lisärakentamista, jolloin purettavan rakennuksen tilalle rakennetaan isompi kokonaisuus.

Helsingin Munkkivuoressa hukkakäytöllä olleelle tontin osalle rakennettiin pieni kerrostalo. Tontin myynnillä taloyhtiö rahoittaa merkittävän osan putkiremontista. Laptilta veloitukseton arvio tontin potentiaalista

Lapti on kehittänyt taloyhtiöille ilmaisen palvelun, jossa arvioidaan, miten tontia voi hyödyntää täydennysrakentamiseen. Prosessi käynnistyy sillä, että taloyhtiö ottaa yhteyttä Laptiin, jonka jälkeen asiantuntijat tutustuvat tonttiin. Asiantuntijat arvioivat tontin täydennysrakentamis-mahdollisuudet ja antavat suosituksen, miten hanketta voisi viedä eteenpäin. Tarvittaessa Lapti hoitaa täydennysrakentamisen taloyhtiölle tarvittaessa avaimet käteen -palveluna. Lue lisää sivuiltamme lapti.fi/tontistatuottoa.

The post Tontista rahaa taloyhtiön remonttiin appeared first on Kotitalo-lehti.

Pienehkö ja uudehko taloyhtiö, jossa ei ole näköpiirissä isoja remontteja ja jossa osakkaat elävät sopuisasti. Tällaisessa taloyhtiössä on vähän hoidettavia asioita.

Tästä huolimatta asunto-osakeyhtiölaki velvoittaa sen lähestulkoon samaan hallintomalliin ja hallintorutiineihin kuin isot taloyhtiöt. On pakko olla hallitus, on pakko järjestää yhtiökokouksia tietyin väliajoin ja on pakko käsitellä kokouksissa tietyt asiat.

Näin, vaikka vähempikin riittäisi.

Esimerkin pieni taloyhtiö voisi hyötyä hallinnon kevytmallista. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei hallitusta enää tarvittaisi. Sen sijaan osakkaat valitsisivat keskuudestaan edustajan tai yhdyshenkilön, joka hoitaisi yhteydenpidon isännöinnin ja muiden yhteistyökumppaneiden, kuten kiinteistönhuollon, suuntaan. Tämä edellyttäisi tietysti hyvin toimivaa isännöintiä ja aktiivista osakasviestintää.

Yhtiökokouksia järjestettäisiin harvoin, vain kun isoja asioita olisi käsiteltävä. Malli pohjautuisi läpinäkyville toimintatavoille. Vuosittaiset rutiinit, kuten tilinpäätökset ja toimintakertomukset, löytyisivät vaikkapa sähköisinä isännöinnin verkkopalvelusta.

Millainen taloyhtiön profiili, sellainen hallintomalli

Yhtä lailla hallintomalliaan saattaisivat muuttaa ne taloyhtiöt, jotka haluavat profiloitua asukkaidensa perusteella tietyn tyyppisiksi yhtiöiksi.

Talossa, jossa asuu nuorta väkeä, osakkaiden toiveet taloyhtiön toiminnalle ovat luonnollisesti toisenlaiset kuin senioreiden kansoittamassa talossa. Tai jos yhtiön osakkaat ovat kaikki lapsiperheitä, arvostukset painottuvat jälleen eri tavoin. Nämä lähtökohdat voisivat hyvin näkyä myös siinä, miten taloyhtiötä hallinnoidaan.

Tai jos osakkaat haluavat asua omistusasunnossa, mutta huoletonna kuin vuokralainen. Tällainenkin malli olisi mahdollista toteuttaa, jos taloyhtiön hallinnon vaatimuksia kevennettäisiin ja tehtävien hoitovastuita siirrettäisiin enemmän isännöinnin hoidettavaksi.

Voisihan hallintomalli myös elää ja muuttua taloyhtiön koko elinkaaren ajan. Seesteistä elämää ensimmäiset vuosikymmenensä viettävä yhtiö pärjäisi kevyellä hallintomallilla, koska suuria saneerauksia ei olisi tehtävänä. Korjausten lähestyessä hallintomalli vaihdettaisi tarpeen mukaan kattavampaan, jolloin saneerauksiin valmistautuminen sujuisi mutkitta, ja niin edelleen.

Nykyistä keveämmästä hallintomallista voisivat hyötyä myös ne taloyhtiöt, joissa on haasteita saada hallitukseen lain edellyttämä määrä jäseniä. Tällainen yhtiö voisi hyvin, jos ei nyt luopua hallituksesta, niin ainakin ulkoistaa hallintoaan johonkin rajaan asti asiantuntijoille omaa rooliaan pienentäen.

Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki ei juuri jousta

Edellä lueteltujen esimerkkien toteutumisen tiellä on nyt pari pulmaa. Merkittävin niistä on nykyinen asunto-osakeyhtiölaki. Se määrää monta asiaa eikä juuri anna joustovaraa. Lakia olisi siis muutettava osin väljemmäksi, eri vaihtoehtoja mahdollistavaksi.

Tosin jo tälläkin hetkellä laki suo muutamia helpotuksia, mutta vain pienille asunto-osakeyhtiöille. Jos yhtiön osakkaat ovat asioistaan täysin yksimielisiä, he voivat tälläkin hetkellä tehdä päätöksiä pitämättä yhtiökokousta. Päätökset tulee silti kirjata pöytäkirjaksi.

– Pienet taloyhtiöt voivat myös ohittaa muutamia muotoseikkoja, kuten määräyksiä yhtiökokouksen koollekutsumistavasta, jos kaikki osakkaat niin yksimielisesti sopivat, sanoo lakiasiantuntija Tommi Leppänen kiinteistöalan juridiikkaan erikoistuneesta Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:stä.

Silti pientenkin taloyhtiöiden on tehtävä tai teetettävä ja vahvistettava vuosittainen tilinpäätös, päätettävä taseen osoittaman voiton käyttämisestä, vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle, yhtiövastikkeen suuruudesta ja seuraavan tilikauden talousarviosta.

Lisäksi yhtiöjärjestys mainitsee joskus asioita, jotka pitää käsitellä nimenomaan varsinaisessa yhtiökokouksessa, Leppänen huomauttaa.

Niin ikään asunto-osakeyhtiölakiin on kirjattu, että hallituksen on laadittava ja esitettävä yhtiökokoukselle kirjallinen selvitys kiinteistön kunnossapitotarpeesta. Töitä siis riittää myös pienissä yhtiöissä.

Digin avulla uusia palveluja hallintoon

Toinen, pienempi pulma on se, ettei kovinkaan monella isännöintiyrityksillä ole tarjota kevyen hallintomallin palvelupaketteja. Tarvitaan siis myös uudenlaisia palvelutuotteita – taloyhtiön hallinnon kevytmalli tai miksei pari erilaistakin.

Isännöitsijä, toimitusjohtaja Jan-Erik Wasenius ISTO Group Oy:stä sanoo, että nykyisessä toimintakulttuurissa keskeiset pullonkaulat osuvat kokouksiin ja ylipäätään isännöitsijän läsnäoloa vaativiin asioihin. Digitaalinen maailma kuitenkin mahdollistaa jo esimerkiksi sähköisten kokousten järjestämisen. Tai yhteydenpito toimii niin, että vaikkapa isännöinnin asiakaspalvelun tavoittaa vaivatta sähköisesti. Tällaiset toimintamallit säästävät niin taloyhtiön kuin isännöinnin aikaa ja sitä kautta rahaa. Tavallaan ne ovat keveiden hallintomallien esiasteita.

Wasenius visioi, että jatkossa taloyhtiön yhtiökokous voitaisiin toteuttaa verkkopalveluun tallennettuna asiakokonaisuutena. Palvelusta osakkaat löytäisivät tilinpäätökset, talousarviot ja hallituksen esitykset. Ne olisivat siellä nähtävillä tietyn ajan. Jos asiat olisivat osakkaiden mielestä kunnossa, he kuittaisivat ne, ja näin päätökset katsottaisiin tehdyiksi. Kokouspöytäkirja laadittaisiin normaaliin tapaan, mutta sekin löytyisi verkkopalvelusta ja olisi milloin tahansa osakkaiden luettavissa.

Tällä tapaa yhtiökokousten järjestäminen muuttuisi vaivattomaksi ja epäilemättä yleistyisi, koska isännöinti voisi pyytää osakkailta päätökset sähköisesti. Samalla isännöintiyritys voisi hoitaa isännöintiä mistä paikasta tahansa ja kohdistaa sen minne vain, jolloin pientenkin paikkakuntien asunto-osakeyhtiöt pääsisivät valitsemaan isännöintiä halutessaan oman paikkakuntansa ulkopuolelta, Wasenius sanoo.

Ongelmana voi nimittäin haja-asutusalueilla olla toisinaan sekin, että etenkin pieni taloyhtiö voi jäädä ilman asiantuntevaa isännöintiä siksi, ettei paikkakunnalla toimi yhtään alan yritystä.

Mutta näin laajaa sähköisten palvelumuotojen käyttöä ei asunto-osakeyhtiölaki vielä edistä, sillä se ohjaa näissä tilanteissa perinteiseen tyyliin.

Myös enemmistön oikeusturva otettava huomioon

Muutakin viilausta asunto-osakeyhtiölakiin Waseniuksen mielestä tarvittaisiin, jotta taloyhtiöiden hallinto saataisiin nykyistä sujuvammaksi.

Hänen mukaansa listan kärjessä ovat ”vaaditaan kaikkien osakkaiden suostumus” -tyyppiset pykälät. Ne on säädetty ajatellen yksilön suojaa ja oikeusturvaa taloyhtiössä, mikä on tietenkin hyvä asia. Silti ne pahimmillaan johtavat tilanteisiin, joissa yksi osakas kaataa hankkeen, jota kaikki muut osakkaat pitävät perusteltuna.

– Missä on silloin enemmistön oikeusturva, Wasenius kysyy.

Tyypillinen esimerkki löytyy haja-asutusalueilla umpikujaan ajautuneesta taloyhtiöstä. Korjausvelka kaatuu päälle, remonttilainaa ei saada, pahimmillaan osa huoneistoista on jo tyhjillään eikä vastikkeita kerry. Järkevin ratkaisu olisi kiinteistön purkaminen, mutta purkupäätöksen teko on vaikeaa, koska se on tähän asti vaatinut kaikkien osakkaiden suostumuksen – ja mitä isompi taloyhtiö, sitä vaikeampaa yhteisymmärrys on saavuttaa.

Pientä helpotusta tilanteeseen toi maaliskuun alussa voimaan astunut lakimuutos, jonka mukaan yhtiökokous voi päättää talon purkamisesta ja uusrakentamisesta neljän viidesosan määräenemmistöllä, jos osakkaille samalla tarjotaan huoneistot uudesta talosta. Osakkaiden täyttä yksimielisyyttä purkutoimiin ei siis enää vaadita.

Waseniuksen mukaan osakkaiden maksamatta jättämät maksut ovat toinen viime vuosina selvästi yleistynyt pulma. Erityisen kiemuraiseksi maksujen perintä menee, jos osakas on ulkomaalainen ja asuu välillä Suomen rajojen ulkopuolella. Tähän taloyhtiöiden pitäisi saada laissa nykyistä järeämpiä ja nopeampia työkaluja, hän sanoo.

Hyvä ja toimiva laki elää ajassa

Kunnossapitovastuistakin riidellään taloyhtiöissä paljon. Isännöintiä turhaan työllistävät erimielisyydet liittyvät tyypillisesti kylpyhuoneremontteihin ja siihen, kuka maksaa remontin tai kosteusvahingon yhteydessä mitäkin. Lisäksi riidoissa usein epäillään, toteutuuko osakkaiden tasavertainen kohtelu, Wasenius sanoo. Vastuunjakoa osakkaan ja taloyhtiön välillä tulisi laissa selventää.

Pykälien purun vastapainona tarvitaan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä toimintoihin, selkeitä toimintamalleja, säännöllistä raportointia hallituksille sekä tietenkin ammattitaitoista isännöintiä, jotta kaikinpuolinen luottamus asioiden hoidossa säilyy, Wasenius summaa.

Nykyinen, vuonna 2010 voimaan tullut asunto-osakeyhtiölaki oli selvä parannus edeltäjäänsä. Se huomioi aiempaa paremmin osakkaiden oikeudet ja yhdenvertaisuuden. Valmis se ei silti ole.

– Meillä on jo hyvä laki, mutta toki sen pitää elää ajassa. Emme voi juuttua kankeuksiin vain sen takia, ettei lakia haluttaisi muuttaa.

The post Kevyt vaihtoehto taloyhtiön hallintoon appeared first on Kotitalo-lehti.

Taloyhtiöiden purkavaa uusrakentamista koskevia pykäliä on lisätty asunto-osakeyhtiölakiin helmikuun alussa. Merkittävä muutos tapahtui taloyhtiön päätöksentekoprosessissa: Purkupäätökseen riittää jatkossa yhtiökokouksen 4/5 määräenemmistön suostumus. Aiemmin päätös edellytti osakkaiden täyttä yksimielisyyttä, joka on erittäin vaikea saavuttaa.

Jos esimerkiksi taloyhtiön johto pohtii rakennuksen purkamista ja uuden rakentamista, asia kannattaa viedä keskusteltavaksi kevään yhtiökokoukseen. Tämä antaa suuntaa osakkaiden mielipiteistä.

Jos ajatusta ei tyrmätä, on lukuisten juridisten ja teknisten asiantuntijaselvitysten aika: Tiedetäänkö taloyhtiössä rakennuksen todellinen kunto ja korjaustarpeiden laajuus? Entä miltä näyttää asuinalueen kehitys? Onko purkaminen ja uuden rakentaminen meille järkevin vaihtoehto? Keskustelut kannattaa aloittaa ajoissa, sillä jo alustavan hankeselvityksen tekeminen voi vaatia yhtiökokouksen päätöksen.

Avoimuus, tiedottaminen ja sitouttaminen ovat oleellisessa roolissa koko hankkeen ajan. Naapuriyhtiötkin on syytä pitää kartalla, sillä mahdolliset kaavamuutokset vaikuttavat myös heihin.

Lue lisää: Purkukuntoisen kerrostalon tilalle uusi rakennus

The post Purkupäätös voidaan tehdä nyt määräenemmistöllä appeared first on Kotitalo-lehti.

Tupakointikieltoja ja -rajoituksia valvoo ensisijaisesti tilan haltija, eli asunto-osakeyhtiössä osakkeenomistajat yhdessä, kertoo Valviran ylitarkastaja Reetta Honkanen.

− Valvonta jakautuu taloyhtiön ja kunnan välille. Kunta valvoo määräämiänsä tupakointikieltoja, mutta tämä tapahtuu pääosin valitusten perusteella. Valitukset taas tulevat tyypillisesti taloyhtiöstä, jossa kielto on voimassa.

Käytännössä valituksen tekijä on tehnyt näköhavainnon tupakointikiellon rikkomisesta, jolloin kunnan viranomainen voi tulla tarkastamaan tilanteen.

Kunnalla on velvollisuus tiedottaa tilan haltijoita määräämästään kiellosta, Honkanen sanoo. Kun asiakirja pitää toimittaa yli kolmellekymmenelle tiedossa olevalle henkilölle tai määrää ei tiedetä, kunta voi käyttää niin kutsuttua yleistiedoksiantoa.

Kunnalla on velvollisuus tiedottaa tilan haltijoita määräämästään kiellosta.

Tällöin asiakirjan nähtäville asettamisesta on ilmoitettava virallisessa lehdessä ja lisäksi viranomaisen ilmoitustaululla tai sellaisessa sanomalehdessä, josta vastaanottajan voidaan otaksua parhaiten saavan tiedon. Ilmoituksessa pitää kertoa, mitä asia koskee sekä missä ja miten pitkään asiakirja on nähtävillä. Käytännössä myös taloyhtiö voi tiedottaa kieltopäätöksestä monin eri tavoin.

Usein taloyhtiössä on sovittu, että isännöinti hoitaa viestinnän. Tällöin isännöinti tiedottaa, kun kieltoa haetaan, kertoo Isännöintiliiton jäsenpalvelupäällikkö Anne Murtomäki.

Sitten isännöinti laatii tiedotteen päätöksestä, perusteista ja käytänteistä, kuten valvonnasta, sanktiosta ja siitä, mistä lähin tupakkapaikka nyt löytyy. Asiasta tiedotetaan tuoreeltaan, mutta myös jatkuva tiedotus kannattaa: uusia asukkaita tulee ja menee, ja asiat unohtuvat, ellei niistä muistuteta.

− Tiedote jaetaan taloyhtiön käytäntöjen mukaan taloyhtiösivuille, ilmoitustaululle, sähköpostilla ja/tai postiluukkuihin. ”Me olemme savuton taloyhtiö” -tarra voisi toimia esimerkiksi ilmoitustaululla, jotta tieto välittyy myös vierailijoille, Murtomäki vinkkaa.

The post Näin toimii tupakointikiellon valvonta ja viestintä appeared first on Kotitalo-lehti.

Taloyhtiön vuodenkierrossa kevät tuo mukanaan tutun purnauksen aiheen: lemmikkien jätökset ilmaantuvat lumen alta ja herää epäilys, kuka käyttää koiransa tarpeilla taloyhtiön pihamaalla.

Riittävä viestintä ja lemmikinomistajien ohjeistaminen kannattaakin ottaa asialistalle kevään lähestyessä. Taloyhtiön hallitus huolehtii isännöinnin kanssa sopimalla, miten tiedotus hoidetaan.

Joissakin yhtiöissä saatetaan päätyä myös kieltokyltin pystyttämiseen. Tähän ei kuitenkaan kannata käyttää aikaa, sillä kiinteistöjen omistajien itse pystyttämillä kylteillä ei ole lainvoimaa eikä niiden noudattamatta jättämisestä voi tulla rangaistusta. Kieltokyltti on enemmänkin kehotus tai pyyntö.

Järjestyslain mukaan koirien uloste on kyllä kerättävä pois taajamien hoidetuilta alueilta. Taloyhtiön hallitus voi päättää, että taloyhtiön roska-astiaan liimataan koirankakkaroskis-tarra, joka toivottavasti ohjaa ulostepussit oikeaan paikkaan.

Lemmikkien jätökset kuuluvat aina sekajäteastiaan, sillä koirankakka saattaa sisältää bakteereja ja taudinaiheuttajia, joita ei pystytä poistamaan biojätteen käsittelyprosessissa. Koirankakka ei ole myöskään sopiva lannoite puutarhan kasveille.

Keskustelu ja muiden huomioiminen auttaa siis tässäkin kiistanaiheessa. Joskus ymmärrys on kuitenkin paikallaan, onhan kyseessä maatuva jäte. Esimerkiksi näkövammaisten opaskoirien jäljiltä voi jäädä kikkareita, joita omistaja ei voi kerätä.

The post Viestintä auttaa, kun koirankakkakeskustelu herää taloyhtiössä appeared first on Kotitalo-lehti.

Kiusaamisen tavat vaihtelevat ja monipuolistuvat iän ja elämänkokemuksen myötä, erityisasiantuntija ja psykoterapeutti Antti Ryynänen PsyJuridicasta kertoo.

Taloyhtiöissä nämä elämänkokemuksella hankitut ”taidot” näkyvät niin, että kiusaamisen tavat voivat olla mitä monimuotoisimpia. Kiusaaja saattaa esimerkiksi tehdä perättömän lastensuojeluilmoituksen silloin, kun naapurin lasten tavanomaiset äänet häiritsevät hänen elämäänsä. Tai kiusaaja voi ottaa yhden asukkaan silmätikuksi ja haalia itselleen liittolaisia tätä vastaan.

Kiusaamista voi esiintyä myös hallituksen sisällä. Esimerkiksi porukan ulkopuolelle jättäminen ja tiedon pimittäminen ovat kiusaamisen muoto.

Antti Ryynäsen mukaan kiusaaminen on yleensä suunnitelmallista ja tahallista toimintaa. Kiusaaja pyrkii aiheuttamaan mielipahaa, pelkoa ja häpeää sekä sulkemaan toisen ulkopuolelle.

Elämänkokemus monipuolistaa kiusaamiskeinoja.

Kiusaaja ja kiusattu

Kiusaamisen syyksi on yleisesti väitetty kiusaajan heikkoa itsetuntoa. Taustalla voivat kuitenkin olla myös kehittymättömät sosiaaliset taidot, mielenterveysongelmat tai empatiakyvyn puute.

Kiusatuksi tulemisen kokemus on yksilöllinen. Yksi voi kokea irvailun kiusaamisena, toinen ottaa sen huumorilla. Reagointitapaan vaikuttavat muun muassa ihmisen herkkyys ja aiemmat kokemukset. Jos kokee olevansa kiusaamisen uhri, kannattaa ryhtyä konkreettisiin toimiin.

Kiusatun kannattaa pitää kokemuksistaan kirjaa. Kun kiusaamisen kirjaa päiväkirjan muotoon, sitä voidaan arvioida jälkeenpäin oikeudessa, Ryynänen sanoo. Tai jos naapuri uhkailee lastensuojeluilmoituksen tekemisellä, Ryynänen kehottaa soittamaan lastensuojelun päivystykseen ja kysymään sieltä neuvoa.

Kiusatun kannattaa myös ottaa tilanne puheeksi kiusaajan kanssa, jos vain mahdollista.
Parhaassa tapauksessa kiusaaminen loppuu, kun kiusattu tekee sen näkyväksi ja kertoo, miten asian kokee.

Taloyhtiön johto ei voi ryhtyä poliisiksi, jos kiusaaminen täyttää rikoksen tunnusmerkit.

Kuinka voi auttaa?

Mitä taloyhtiön hallitus tai isännöitsijä voivat tehdä, jos he saavat tietoonsa, että taloyhtiössä on kiusaamisongelma?

Ryynäsen kokemuksen mukaan ihmiset ovat arkoja puuttumaan ulkopuolisena tilanteeseen. Jos kiusatuksi itsensä kokeva asukas kuitenkin kääntyy puheenjohtajan, hallituksen tai isännöinnin puoleen, asiaan pitää suhtautua vakavasti.

Välinpitämättömyys tai väistely eivät ainakaan auta. Taloyhtiön johdon on tärkeää selvittää, mistä on kyse, ja ratkoa tilannetta asiallisesti, rakentavasti ja rauhallisesti, jotta taloyhtiö olisi jatkossa kaikille hyvä paikka asua. Sopiminen on kaikkien etu. Muuten kiusaaminen voi kärjistyä.

Apuun voidaan kutsua myös ulkopuolinen sovittelija esimerkiksi Naapuruussovittelukeskuksesta. Usein jo kuulluksi tuleminen voi helpottaa kiusatun oloa, vähentää pelkoja ja rauhoittaa mieltä. Asian purkaminen tekee tilaa uusille näkökulmille.

Myös kiusaajan näkemystä on tärkeää kuulla. Kiusaamisväitteet eivät aina ole totta. Taloyhtiön johto ei kuitenkaan voi ryhtyä poliisiksi.

Jos kiusaaminen täyttää rikoksen tunnusmerkit, kiusatun täytyy olla yhteydessä poliisiin. Esimerkiksi käsiksi käyminen tai töniminen täyttävät pahoinpitelyn määritelmän, vaikka niistä ei jäisi fyysisiä jälkiä. Valheellisen tiedon levittäminen puolestaan voi johtaa kunnianloukkaussyytteeseen. Jos kiusatulla on syytä pelätä turvallisuutensa tai omaisuutensa puolesta, kyseessä voi olla laiton uhkaus.

Info

1. Taloyhtiölle voi luoda kiusaamisen ehkäisysuunnitelman. Toimintaohjeisiin voi kirjata, ettei taloyhtiössä sallita kiusaamista ja kertoa, miten siihen puututaan. Tämä lisää asukkaiden turvallisuudentunnetta.
2. Ruokkikaa positiivisuutta ja naapurisopua huomaamalla hyviä ja kivoja asioita ja tekemällä niitä näkyviksi asukkaille. Puhukaa ihmisistä hyvää.
3. Kilpailkaa naapurisovusta ja hyvästä hengestä naapuritaloyhtiöiden kanssa.
4. Taloyhtiön puheenjohtaja voi ylläpitää positiivista ja ihmisiä kunnioittavaa ilmapiiriä sekä me-henkeä omalla asenteellaan ja esimerkillään.

The post Jos taloyhtiössä on kiusanhenki, siihen voi ja pitää puuttua appeared first on Kotitalo-lehti.

Avain kiertyy lukossa, kun isännöitsijä Kimmo Salo Turun Isännöintikeskuksesta avaa oven Asunto Oy Turun Fregatinrannan jätehuoneeseen. Kuutisen vuotta vanhassa taloyhtiössä roskien vientiä varten ei tarvitse astua ulos, vaan jätehuoneeseen pääsee talon alakerran lämpimästä autohallista.

Jätehuoneessa on puhdasta, valoisaa, kuivaa ja lähes hajutonta, vaikka yksi kahdeksasta jäteastiasta on tarkoitettu biojätteille. Lattiapinta ei ole liukas, ja tilaa on sen verran, että astiat pääsee tyhjentämään ilman siirtelemistä ja pujottelua. Yhtiö on hankkinut omat jäteastiansa lasille, muovipakkauksille, kartongille, paperille, pienmetallille, biojätteelle sekä polttokelpoiselle jätteelle. Kaikissa astioissa on ohjetarrat, ja kierrätysohjeistus jatkuu seinällä olevassa taulussa.

Jätehuone on siisti myös sikäli, että tilaan ei ole kulkeutunut ylimääräistä, sinne kuulumatonta tavaraa. Lattialla on paksulla metallikannella suljettu viemäriaukko, joka helpottaa jätehuoneen pesemistä. Ilma vaihtuu koneellisella tulo- ja poistoilmarakenteella.

Rotat eivät pääse ruokapöytään

Jätehuoneen vastakkaisella seinällä on toinen ovi, josta jäteastiat kuljetetaan tyhjennettäviksi. Isännöitsijä Kimmo Salo tarkastelee oven mekanismia jälkiasennuksen jälkeen.

− Rakennusliikkeet tahtovat joskus unohtaa, että ulko-ovessa pitäisi olla ovea auki pitävä mekanismi. Tähänkin oveen se tehtiin jälkikäteen, Salo sanoo.

Arjen turvallisuutta lisää se, ettei roska-auton tarvitse ajaa taloyhtiön pihalle.

Jätetilan ulko-ovi avautuu kadun puolelle, josta on varattu pysäköintitila jätteenkuljetusautolle. Matkaa autolta ovelle tulee muutama metri. Arjen turvallisuutta lisää se, ettei roska-auton tarvitse ajaa taloyhtiön pihalle.

Koska jätehuone on sisätila, ovessa on kynnys, mutta ei korkea. Matala kynnys pidentää taloyhtiön omistamien roska-astioiden ikää. Ovi on tarpeeksi leveä, jotta jäteastiat saa sen kautta helposti kuljetettua. Kunnollinen ovi pitää myös roskisten herkkuja hamuavat eläimet poissa jätehuoneesta.

Biopussi mukaan jätehuoneesta

Kun roska-auto on peruuttanut paikalleen, sen kuljettaja hyppää ohjaamosta käsissään nippu noin A4-kokoisia ruskeita, paksuja paperipusseja. Ennen tarttumista jäteastioihin hän harppoo jätehuoneen takaseinälle ja asettelee pussit seinätelineeseen.

Talon jätehuollon hoitaa Lassila & Tikanoja. Myyntineuvottelija Mauri Mäkelä kertoo, että tämän jätehuoneen erikoisuus on biopussipalvelu. Seinän biopussitelineestä asukkaat voivat ottaa kotiin uuden pussin, kun tuovat vanhan biojäteastiaan.

− Kun kortteliin on rakennettu muitakin taloja, niihin haluttiin samanlainen palvelu. Se kannustaa kierrätykseen, Mäkelä sanoo.

Jäteastiat on mitoitettu niin, että taloyhtiön ei tarvitse maksaa tavallista tiheämmistä tyhjennysväleistä.

Hän kiittelee, että Fregatinrannassa jätehuolto on laskettu tarkasti: Kun tiedetään asukasmäärä, jäteastiat on mitoitettu niin, että taloyhtiön ei tarvitse maksaa tavallista tiheämmistä tyhjennysväleistä. Myös tila on mitoitettu niin, että se sallii jätehuollon muutokset myös tulevaisuudessa. Kalliita neliöitä ei ole liikaa eikä liian vähän.

− Tilaa riittää, vaikka kierrätys laajenisikin esimerkiksi vaatteiden ja sähkö- ja elektroniikkaromun keräykseen, Mäkelä sanoo.

Pienelektroniikan, kuten sähköhammasharjojen ja kahvinkeitinten, keräykseen kannustaisi se, että keräämällä niitä omaan astiaansa saataisiin sattumat pois polttokelpoisen energiajätteen eli poltettavaksi menevän sekajätteen seasta. Kierrätystä ovat kuitenkin kaikkialla jarruttaneet kysymykset tietoturvasta silloin, jos keräysastiaan kulkeutuisi kännykkä- ja tietokoneromua.

Yhteistyömalli vanhemmille taloyhtiöille

Voisiko vanha taloyhtiö ottaa uusista mallia parantaakseen omaa jätehuoltoaan? Turun Isännöintikeskuksen Kimmo Salo sanoo, että Fregatinrannan tyyppinen, sisälle rakennettu jätehuone on useimpiin vanhoihin taloyhtiöihin hankala, jos ei mahdoton rakentaa. Jopa jätekatosten sijoittelu voi olla vaikeaa. Niiden sijaan hän kannustaa vanhempia taloyhtiöitä parantamaan jätehuoltoa yhteistyön kautta.

Lähitalojen yhteiseksi rakennettu alueellinen jätehuoltopiste on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Turussa alueellisiin jätehuoltopisteisiin ovat siirtyneet muun muassa suuret Varissuon ja Lausteen lähiöt. Maahan upotetut syväkeräyspisteet on sijoiteltu niin, että kaikista taloista on niille helppo kulkuyhteys.

− Tällä tavalla poistuu sellainenkin kateus, että tuon talon asukas vie roskiaan meidän roskikseemme. Naapurikyttääjätkin jäävät tekemistä vaille, hän hymyilee.

Toimivassa jätetilassa on:

• esteetön sisäänkäynti (ei kynnystä tai rappuja)
• hyvä valaistus
• kova, tasainen ja luistamaton pohja
• riittävästi tilaa (myös uusille jäteastioille)
• selkeä opastus (lajitteluohjeet ja tarvittavat yhteystiedot)
• oikein mitoitettu jäteastioiden määrä ja tyhjennystiheys
• jäteastiat sijoitettu harkitusti (useimmin tyhjennettävät etualalla)
• riittävän leveä oviaukko (150 cm)
• ovea auki pitävä mekanismi
• mielellään lukittava ovi
• puhdistaminen suunniteltu helpoksi (mahdollisesti vesipiste ja viemäri)
• hyvä ilmanvaihto
• varastointitila vain jätetilan hoitoon tarkoitetuille välineille.
• Lähde: Lounais-Suomen Jätehuolto Oy

The post Toimiva jätehuolto helpottaa arkea appeared first on Kotitalo-lehti.

Ilmastonmuutoksen yhteydessä puhutaan harvoin asumisesta, vaikka pitäisi. Sen lisäksi, että asuminen tuottaa päästöjä, ilmastonmuutos vaikuttaa asuinrakennuksiin ja sitä kautta asumiseen.

Tuuli ei ehkä tule ensimmäisenä mieleen puhuttaessa ilmastonmuutoksen haasteista. Mutta voisi hyvin tulla. Tutkijoiden mukaan entistä kovemmat myrskyt yleistyvät. Myrskyissä sade kääntyy viistoksi, mikä kastelee tehokkaasti rakennusten julkisivut.

Lisäksi lauhtuvat talvet rapauttavat julkisivuja aiempaa nopeammin, kun sade tulee entistä useammin vetenä. Samalla ulkolämpötilan päivittäinen vaihtelu pakkasen ja lämpimän välillä lisääntyy etenkin Lapissa, mikä kuormittaa julkisivuja. Tulvatkin yleistyvät, mutta pysyvät silti määrällisesti pienempänä ongelmana kuin myrskyt tuulineen.

Tulevina vuosikymmeninä jokainen taloyhtiö kohtaa nämä ongelmat tavalla tai toisella.

Eikä tässä kaikki. Ilmastonmuutos yltää jopa maanpinnan alle, toteaa Ilmasto-opas.fi-sivusto. Maaperän kosteusolosuhteiden muuttuminen pikkuhiljaa jouduttaa putkirikkoja ja aiheuttaa syöpymiä putkiin sekä maakaapeleihin.

Tulevina vuosikymmeninä jokainen taloyhtiö kohtaa nämä ongelmat tavalla tai toisella.

Pellit kunnolla kiinni

Meren äärellä yli 20 vuotta isännöitsijänä toiminut Kotkan Isännöintipalvelu Oy:n toimitusjohtaja Juha Ranta sanoo, että kelit ovat Kotkassa nyt selvästi kovemmat kuin ennen. Vettä tai lunta tulee kerralla paljon ja tuulet ovat aiempaa voimakkaampia. Kotkalaisten taloyhtiöiden remonteissa tuuliasiat huomioidaan Rannan mukaan nykyisin esimerkiksi niin, että ikkunapeltien ja peltikattojen kiinnitykset tehdään aiempaa tukevammin.

Julkisivusaneerauksissa taas uusi seinäpinta tehdään useimmiten vanhan päälle tuuletusraon kera. Jos viistosade jostain syystä läpäisisi uuden seinäpinnan, vesi valuisi raossa alas, eikä koko rakenne kastuisi, Ranta havainnollistaa.

Remonteissa tuuliasiat huomioidaan esimerkiksi niin, että ikkunapeltien ja peltikattojen kiinnitykset tehdään aiempaa tukevammin.

Tuulipulmat ovat tuttuja myös Ylivieskassa ikänsä asuneelle isännöitsijä Sami Hauhtoselle MHT Isännöinti Oy:stä. MHT Isännöinti Oy tutkituttaa isännöimiensä rakennusten julkisivuja kerran vuodessa. Näin orastavat ongelmakohdat havaitaan ajoissa, eivätkä ne ehdi kasvaa suuriksi pulmiksi. Lisäksi muutamissa taloyhtiöissä on varauduttu myrskyihin hakemalla varmuuden vuoksi lupa isojen pihapuiden kaatamiseen.

Myrskysade läpäisee

Julkisivujen kuntotutkimukset ovat todella tärkeitä, sanoo väitöskirjaa rakennuskannan sopeutumisesta ilmastonmuutokseen parhaillaan tekevä diplomi-insinööri, Julkisivuyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Toni Pakkala. Joskus taloyhtiöt pelkäävät kuntotutkimuksen maksavan paljon. Pakkalan mukaan pelko on turha, sillä summa on lopulta vain muutama prosentti korjauskustannuksista – ja tutkimuksella saattaa pelastaa paljon, hän korostaa.

Tuulen ja veden yhteisvoima on yllättävän vahva. Pakkalan mukaan vesi voi myrskyllä todella päästä läpi julkisivun huonokuntoisista saumoista tai jopa tunkeutua vanhan pintamateriaalin läpi. Vanhoissa taloissa sadevesien ohjaus saattaa olla muutenkin puutteellinen. Parvekkeen, räystään tai ikkunapellin ja viereisen rakenteen liitosten tiiveydessä on usein parantamisen varaa.

Tuulen ja veden yhteisvoima on yllättävän vahva.

Tosin kun vettä tulee tarpeeksi, kaikki ei ehdi imeytyä julkisivuun tai läpäistä sitä. Sen sijaan vesi saattaa muodostaa patjan, joka liikkuu tuulen ajamana nurkkiin, saumoihin, ikkunanpieliin, jopa räystään alle kattotilaan.

Myrskyisät viistosateet kuormittavat rakennuksia luonnollisesti enemmän rannikolla kuin sisämaassa. Tästä huolimatta sisämaan taloyhtiötkään eivät välty ongelmilta – eivät edes lappilaiset taloyhtiöt. Ilmatieteenlaitoksen laskelmat osoittavat, että koko maassa viistosateiden määrä kasvaa noin 30 prosenttia vuosisadan loppuun mennessä. Lapissa lisäys voi olla 50 prosentin luokkaa, mikä on paljon.

– Lapissa julkisivujen vaurioriski johtuu paljolti siitä, että sielläkin aletaan lämpötiloissa liikkua yhä enemmän nollan läheisyydessä, jolloin sade muuttuu lumesta vedeksi, Pakkala toteaa.

Vedenpinta nousee

Sitten tulvat. Niitä on kolme tyyppiä, listaa diplomi-insinööri Thomas Banafa tulvariskien hallintaan erikoistuneesta Banafa Consulting Oy:stä.

Eniten huomiota ilmastonmuutoskeskustelussa lienee saanut merien pinnan nousu. Mutta sisämaan vesistötkin – järvet ja joet – tulvivat. Erityisesti talvitulvien arvellaan yleistyvän, mikä on haaste monella jokivarren paikkakunnalla. Rankkasadetulvat ovat kolmas muoto, ja jatkossa sateet tulevat yhä useammin talvellakin vetenä.

Kotkan Isännöintipalvelu Oy:n Juha Ranta tunnistaa ongelmat. Eräs alavalle paikalle Kymijoen rantaan pian 50 vuotta sitten rakennettu rivitaloyhtiö teetti taannoin turvakseen suojavallin. Ilman suojavallia vesi yltäisi olohuoneisiin, jos Kymijoen veden pinta nousisi metrin.

Erityisesti talvitulvien arvellaan yleistyvän.

Vanhaa rakennuskantaa on Kotkassa merenkin äärellä. Alavimmilla paikoilla sijaitsevissa kerrostaloyhtiöissä on Rannan mukaan ollut ajoittain ongelmana se, että merivesi nousee rakennusten pohjaviemäreihin. Ydinkeskustassa tätä ongelmaa ei ole, mutta siellä vesi saattaa rankkasateella nousta viemäreistä talojen kellareihin. Kaupungin vanhat viemärit kun eivät aina niele kaikkea taivaalta tullutta vettä sujuvasti.

Isännöitsijä Sami Hauhtonen MHT Isännöinti Oy:stä kertoo, että Ylivieskan keskustassa on moni kellarillinen talo varustettu pumpuin – varmuuden vuoksi. Kaupungin halki juokseva Kalajoki on silti ainakin toistaiseksi osannut käyttäytyä, eikä ole tulvinut keskustaan, Hauhtonen sanoo. Jääpatojen ja tulvan riski on suurempi alajuoksulla.

Varautuminen kannattaa

Mitä tehdä, kun vesi nousee? Diplomi-insinööri Thomas Banafa aloittaa kauempaa: tulviin kannattaa varautua. Ennakointi tulee aina halvemmaksi, kuin vahinkojen korjaaminen jälkikäteen.

Ennakointi alkaa taloyhtiön korkeussijainnin ja tulvariskien selvittämisellä. Suuntaa saa ympäristöviranomaisten tuottamista tulvakartoista. Paikallinen ELY-keskus taas tietää oman alueensa vesistöjen käyttäytymisen. Lisäksi kunnat ovat tehneet hulevesitulvariskien arviointeja. Myös taloyhtiön oma kokemusperäinen tieto on arvokasta.

Banafa kytkisi tulvariskiajattelun taloyhtiön pelastussuunnitelmaan ja turvallisuustyöhön. Fiksu hallitus pohtii, voiko tulvimista ylipäätään tapahtua. Mistä tulvavesi tulisi – mereltä, joesta, rankkasateena vai sulavasta lumesta? Seuraavaksi haarukoidaan toimia riskin pienentämiseksi. Tämän jälkeen päätetään, mitä tehdään. Hankitaanko turvautumisvälineitä, tehdäänkö sopimus tulvantorjunta-avusta kiinteistönhuollon kanssa? Niin ikään käydään läpi, mitä tehdään tulvan jälkeen.

Ennakointi tulee aina halvemmaksi, kuin vahinkojen korjaaminen jälkikäteen.

Takaiskuventtiilien asennuttaminen kellariviemäreihin voi olla hyvä varokeino. Jos tulva koittaa nousta viemäriin, veden paine sulkee venttiilin, eikä kellari pääse tulvimaan. Pumppuihinkin kannattaa investoida, jos on olemassa selkeä riski kellareiden tai alimpien kerrosten tulvimisesta. Rakennuksen kuivana pysymistä edesauttaa niin ikään salaojituksen ja sadevesikaivojen säännöllinen tarkistus ja tarvittaessa puhdistus, Banafa sanoo.

Kiinteistön tulvariskiarvion voi tilata niitä tarjoavalta ammattilaiselta. Siinä tutkitaan ensin tulvien mahdollisuus, tyyppi ja todennäköisyys. Sitten kartoitetaan rakennus: onko kellareissa esimerkiksi asuintiloja tai arvokasta talotekniikkaa? Tiedoista summataan kohteen haavoittuvuus. Lopuksi arvio antaa listan toimista, joilla taloyhtiö alentaa tai hallitsee tulvariskiä.

– Varautumiseen ei ole yhtä ainoaa oikeaa keinoa, vaan se on aina tapauskohtaista, Banafa korostaa.

Info: Vakuutukset kuntoon

Tulvien aiheuttamat vahingot korvataan kiinteistö- ja kotivakuutuksista. Tulvaturva sisältyy lähes kaikkien vakuutusyhtiöiden tuotteisiin. Vakuutusten ehdot vaihtelevat hieman, samoin tulvariskien hinnoittelu. Rajoitteista yleisin on, että vakuutuksista korvataan vain poikkeuksellisen tulvan aiheuttamat vahingot. Ennustettava, jokakeväinen tulva ei useimmiten riitä korvausperusteeksi.

Vakuutusyhtiöiden antamia varautumisohjeita on syytä noudattaa, sillä noudattamatta jättäminen saattaa alentaa korvauksia, tai ne jäävät kokonaan saamatta. Ohjeita yhtiöt ovat koonneet verkkosivuilleen. Keskeistä on ennaltaehkäisy. Jo yksinkertaiset toimet voivat vaikuttaa, kuten että kellarivarastoissa ei säilytetä tavaraa lattialla vaan hyllyillä, jos tulvariski on todellinen.

Vakuutusyhtiöt edellyttävät myös, että vahinkojen korjaamiseen käydään pikaisesti. Näin voidaan rajoittaa lisävahinkojen synty. Toimet ovat taloyhtiön vastuulla, tai sen tekemistä sopimuksista riippuen isännöinnin tai huoltoyhtiön vastuulla. Ilman vakuutusturvaa olevat kiinteistön ja irtaimiston omistajat vastaavat aina itse tulvavahinkojen korjaamisen kustannuksista.

The post Ilmastonmuutos vaikuttaa asumiseenkin, näin taloyhtiöissä kannattaa varautua appeared first on Kotitalo-lehti.

Pelastuslaki muuttui vuoden 2019 alussa nuohouksen osalta. Aiemmin käytössä ollut piirinuohousjärjestelmä päättyy lopullisesti kesällä, eivätkä alueelliset nuohoojat enää ilmoita suoraan asiakkailleen, milloin olisivat tulossa. Kiinteistöjen omistajat saavat itse päättää, keneltä tilaavat nuohouksen. Koulutetut ammattilaiset saattavat jakaa mainoksia toimialueellaan tai heitä voi etsiä verkosta.

Nuohouksen määrävälit ovat kuitenkin entisellään, eli vakituiset asunnot on edelleen nuohottava vuoden välein. Kun nuohouksesta ja sen tilaamisesta keskustellaan taloyhtiössä, on tärkeää katsoa kunnossapitovastuuta sekä yhtiöjärjestystä. Jos kaikki rakennuksen hormit ovat taloyhtiön vastuulla, isännöinti voi hoitaa nuohoojan tilaamisen samalla tavoin kuin ennenkin.

Jos osakkaat ovat asennuttaneet jälkikäteen omia takkoja ja hormeja, ne ovat tyypillisesti osakkaiden vastuulla. Jokaisen pitää siis itse tilata haluamaltaan nuohoojalta palvelu. Mikään ei estä, etteivätkö naapurit voisi tilata nuohoojan keskitetysti samalle päivälle. Hallituksen ja isännöinnin on huolehdittava, että taloyhtiössä tiedotetaan nuohoukseen liittyvistä vastuista ja muutoksista riittävästi.

The post Pelastuslaki muuttui – taloyhtiöissäkin oltava tarkkana nuohouksen tilaamisessa appeared first on Kotitalo-lehti.

Miten tulorekisteri toimii, tulorekisterihankkeen viestintäpäällikkö Marjo Björk Verohallinnosta?

– Tulorekisteri on kansallinen sähköinen tietokanta, joka kokoaa tiedot palkoista ja ansiotuloista, ja myöhemmin myös eläkkeistä ja muista etuuksista. Tulorekisteri sujuvoittaa niin työnantajien, palkansaajien kuin viranomaistenkin toimintaa.

Viranomaiset saavat rekisteristä ne tiedot, joita he tarvitsevat. Rekisteri helpottaa tavallisten kansalaisten arkea, kun tiedot siirtyvät ilman erillistä ilmoitusta esimerkiksi Verohallintoon tai Kelaan. Ennen esimerkiksi Kelalle on täytynyt itse lähettää tiedot erilaisina liitteinä.

Miten rekisteri vaikuttaa taloyhtiöihin?

– Taloyhtiön hallituksen jäsenille maksetut kokouspalkkiot täytyy ilmoittaa tulorekisteriin. Jos hallituksen jäsenille maksetaan myös kilometrikorvauksia tai kulukorvauksia esimerkiksi puhelimen käytöstä, nämäkin täytyy ilmoittaa. Ilmoitus pitää tehdä viiden kalenteripäivän kuluessa maksupäivästä.

Ilmoituksessa kannattaa kertoa myös tulon ansaintakausi, etenkin silloin, kun kokouspalkkioita maksetaan takautuvasti. Usein taloyhtiöissä maksetaan kokouspalkkioita satunnaisesti, esimerkiksi kerran tai kaksi vuodessa. Tulorekisteri ei vaikuta maksupäiviin.

Myös isännöitsijän tai remontoijan palkkiot täytyy ilmoittaa rekisteriin, jos palveluja tarjoava yritys tai henkilö ei ole ennakkoperintärekisterissä.

Miten taloyhtiö tekee ilmoituksen, kiinteistösihteeri Irina Marjanen Jyväskylän Yrityskonsultit Isännöinnistä?

– Yleensä taloyhtiön kirjanpito ja myös hallituksen jäsenille maksettavien palkkioiden maksu kuuluvat isännöinnin tehtäviin.

Silloin kun näin on, myös tulorekisteriin tehtävät ilmoitukset kuuluvat isännöinnille. Taloyhtiön hallituksen jäsenten ei siis tarvitse itse ilmoittaa saamiaan palkkioita tulorekisteriin. Isännöinti hoitaa kuntoon myös valtuutukset ja tulorekisterin käyttöönoton.

The post Myös taloyhtiöiden hallitusten kokouspalkkiot ilmoitetaan tulorekisteriin appeared first on Kotitalo-lehti.

Tässä juttusarjassa kokeneet taloyhtiön hallituksen puheenjohtajat kertovat kokemuksiaan hallitustyöstä.

“Muutin perheeni kanssa uuteen yhtiöön Sipoon Söderkullaan syksyllä 2017. Minut valittiin hallitukseen tuolloin joulukuussa, kun hallintaoikeus siirtyi. Halusin itse mennä hallitukseen ja vaikuttaa, mitä päätetään ja miten. Puheenjohtaja olen ollut viime toukokuusta. Minulla on järjestötaustaa ylioppilaskunnan hallituksesta, reserviläisjärjestöistä ja nuorkauppakamarista – siitä kumpuaa kiinnostus yhteiseen hyvään.

Kolmen hengen hallituksemme keski-ikä on tosi matala, se on hienoa. Hallituksessa on mukavaa, kantaaottavaa porukkaa, kaikki tuoreita taloyhtiötyössä. Osakkaista löytyy rakennusalan ja muuta osaamista, mikä on meille arvokasta.

Uudessa yhtiössä ei ole suuria töitä, joten olemme tehneet paljon viihtyisyyteen vaikuttavia asioita.  Olemme esimerkiksi miettineet terassien laajennuksia ja lasituksia ja jakaneet ylimääräisen parkkitilan osakkaille ja vieraspaikoiksi. Nyt talvella on järjestetty hiekoituksia ja lumitöitä. Vuositarkastuslistat on toimitettu rakennusliikkeelle ja korjaukset alkavat pian.

Ajattelen, että hallituksen tehtävä on palvella osakkaita. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni viihtyy yhtiössä mahdollisimman pitkään.”

Kuka?

• Nimi: Michaël Vanamo
• Paikkakunta: Söderkulla, Sipoo
• Hallitusvuodet: 2
• Taloyhtiö: As Oy Sipoon Vienokki

The post “Taloyhtiön hallituksen tehtävä on palvella osakkaita” appeared first on Kotitalo-lehti.

Tamperelaisessa taloyhtiössä tehtiin viitisen vuotta sitten remontti, jolla talon energiankulutus pudotettiin alle puoleen. Keinoja olivat maalämmön ohella poistoilman, jäteveden ja huoneistokohtaisten viilennyskoneiden lämmöntalteenotot, aurinkovaraajat ja -paneelit sekä ikkunoiden ja ovien uusiminen.

Remontti onnistui niin hyvin, että yhtiöstä tuli Suomen ensimmäinen asuintalo, joka myy ylijäämälämpöä takaisin paikalliselle energiayhtiölle. Ison remontin mahdollisti EU:n energiaremonttituki, kertaa isännöitsijä Harri Vilonen HM-isännöintipalvelut Oy:stä. Taloyhtiö sai tukea noin 200 000 euroa, mikä on poikkeuksellisen suuri summa.

Joku porkkana olisi hyvä olla, jotta energiaremontteja tehtäisi riittävästi.

Enää ei EU-tukea saa. Myös kansalliset energia-avustukset taloyhtiöille on nollattu, vaikka samaan aikaan Suomelle on luotu kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Vilonen pohtii, että joku porkkana olisi hyvä olla, jotta energiaremontteja tehtäisi riittävästi. Muuten ei tavoitteita välttämättä saavuteta.

Suurimmat tukirahat pyörivät tällä haavaa hissien rakentamisessa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA jakaa avustuksia valtion kassasta ja lisäksi moni kaupunki tukee hankkeita omasta pussistaan. Isännöitsijä Olli Pajanen helsinkiläisestä Tili-Kiinti Oy:stä sanoo suoraan, että ilman tukia hissit jäisivät rakentamatta. Samalla hän vinkkaa kahdesta tärkeästä seikasta:

– Hissiavustuksen myöntämispäätös pitää olla saatu ennen kuin työt aloitetaan. Toiseksi urakkasopimukseen pitää kirjata, että jos avustusta ei tule, sopimus raukeaa.

Tällä hetkellä taloyhtiöt voivat hakea seuraavia avustuksia: 1. Hissiavustus

• Hissiavustusta saa uuden henkilöhissin rakentamiseen hissittömään kerrostaloon.
• Avustuksen määrä on enintään 45 prosenttia hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista.
• Tuen saanti edellyttää, ettei talossa ennestään ole hissiä. Lisäksi rakennuksessa pitää olla vähintään kolme asuntoa ja ainakin kaksi asuntoa päällekkäin, ja sen tulee olla ympärivuotisessa asuinkäytössä.
• Hissiavustusta haetaan ARA:lta.
• Hakuaika on jatkuva.
• Vuonna 2019 ARA jakaa hissi- ja esteettömyysavustuksina 35,5 miljoonaa euroa. Summaa ei ole korvamerkitty näiden kahden avustuksen kesken, vaan tukia myönnetään niin kauan kuin määrärahaa riittää.

2. Esteettömyysavustus

• Esteettömyysavustus on tarkoitettu liikkumisesteiden poistoon, jotta liikuntarajoitteisten pääsy asuinrakennukseen, asuntoihin ja taloyhtiön muihin tiloihin mahdollistuu. Avustettavia toimia ovat esimerkiksi ulko-ovien leventäminen, kulkuluiskien, kaiteiden ja porrashissin rakentaminen. Tänä vuonna avustusta saa myös olemassa olevien hissien esteettömyyskorjauksiin.
• Avustuksen määrä on enintään 45 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista.
• Hissiavustusta haetaan ARA:lta.
• Hakuaika on jatkuva.

3. Sähköautojen latausinfran rakentamisen avustus

• Avustus on tarkoitettu sähköautojen latauspisteiden toteuttamiseen taloyhtiöissä. Avustettavia kustannuksia ovat tarvekartoitus ja hankesuunnittelu sekä hankkeen toteutuessa sähköpääkeskuksen muutostyöt, putkitukset ja kaapeloinnit ynnä niihin liittyvät maanrakennustyöt. Latauslaitteet sisältyvät tuen piiriin, jos ne ovat tuen saajan omistuksessa.
• Avustus on enintään 35 prosenttia toteutuneista kustannuksista, tai enintään 90 000 euroa.
• Avustuksen edellytys on, että taloyhtiö rakentaa latauspisteen vähintään viidelle autopaikalle.
• Avustusta haetaan ARA:lta.
• Hakuaika on jatkuva.
• Vuonna 2019 avustuksiin on varattu 1,5 miljoonaa euroa.

4. Rakennusperinnön hoitoavustus

• Vanhimmat kerrostalot voivat saada avustusta rakennusperinnön hoitoon. Tuki on tarkoitettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon, suojeluun ja parantamiseen. Avustusta ei saa rakennuksen käyttömukavuuden lisäämiseen, kuten vesijohdon vetämiseen, viemäröintiin, sähköistämiseen tai vuosikorjauksiin.
• Tapauskohtaisesti harkittavan avustuksen suuruus on enintään 50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.
• Avustus edellyttää, että rakennus on suojeltu, se kuuluu merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön tai arvokkaaseen maisema-alueeseen tai on muutoin kulttuurihistoriallisesti arvokas.
• Avustusta voivat hakea rakennusten yksityiset omistajat ja rakennusperinnön hoitoa edistävät yhteisöt.
• Hakuaika päättyy vuosittain marraskuun lopussa.
• Tukea haetaan ELY-keskukselta.

5. Rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämisavustus

• Muutamia vanhimpia kerrostaloja voi koskea myös rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämisavustus. Se tähtää arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön säilymiseen ja tukee rakennusrestauroinnin työtapojen säilymistä. Hanke voi koskea myös rakennuksen osaa.
• Avustuksen osuus on enintään 50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.
• Tukea voivat hakea rakennusten yksityiset omistajat.
• Hakuaika päättyy vuosittain marraskuun alussa.
• Avustusta haetaan Museovirastolta.
• Viime vuosina tuen kokonaissumma on ollut noin 1,6 miljoonaa euroa.

The post Tarjolla ilmaista remonttirahaa – Kotitalo kokosi taloyhtiöiden avustukset appeared first on Kotitalo-lehti.

Erityisesti 1960- ja 1970-lukujen kerrostaloyhtiöiden pohjakerroksesta voi löytyä perinteinen kylmäkellari. Toisille kellari on turha lisä, toisille oiva säilytyspaikka. Kysymys kellarista voi myös nousta esiin, kun viilentävä laitteisto alkaa olla uusimisen tarpeessa.

– Kahdessa yhtiökokouksessa keväällä keskusteltiin aiheesta ja todettiin, että kylmäkellarit pidetään käyttökunnossa. Tällä hetkellä tuntuu, että niitä halutaan säilyttää, toteaa isännöitsijä Tarja Tupala Isännöintiverkosta.

Jos huoneistoihin kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan kylmäkellaritila, se on osakashallinnassa eikä sitä voi poistaa käytöstä ilman kaikkien suostumusta. Tällöin yksikin vannoutunut puolustaja riittää. Jos yhtiöjärjestyksessä puhutaan taloyhtiön kylmäkellarista, yhtiökokous voi määräenemmistöllä päättää, mitä se tilalle tekee. Yhtiöjärjestyksen sanamuodot on muistettava päivittää samalla.

Vajaakäytöllä olevalle kylmäkellarille voi syntyä vaihtoehtoja: voisiko siitä tulla kuntosali tai pienvarasto? Käyttötapa valikoituu tietysti osakkaiden tarpeiden mukaan, mutta myös mahdollisten muutostöiden laajuus ja kustannukset on syytä huomioida. Käyttötarkoituksen muutos vaatii myös rakennusvalvonnan luvan.

– Ensin selvitimme kyselyllä osakkaiden ja asukkaiden näkemykset ja sitten asia vietiin yhtiökokoukseen, Tupala kertoo.

The post Kun kylmäkellari seisoo tyhjillään, kannattaa harkita sille uutta käyttöä appeared first on Kotitalo-lehti.

Kotitalo on palkinnut jo useana vuonna Suomen parhaan taloyhtiön. Edellinen palkittu yhtiö oli As Oy Agricolankulma, jonka valtteja ovat pitkäjänteinen kiinteistönpito, toimiva viestintä ja yhteisöllisyys.

Tänä vuonna kilpailussa painotetaan viestintää ja strategiaa. Suomen parhaassa taloyhtiössä:

• Huolehditaan viestinnästä niin arjessa kuin erikoistilanteissakin
• Asukkaiden ja osakkaiden toiveita kuullaan ja kartoitetaan
• Tulevaisuutta suunnitellaan pitkäjänteisesti niin, että mukaan otetaan useita näkökulmia: talous, kunnossapito ja asumisviihtyvyys.

Osuuko kuvaus sinun taloyhtiöösi? Isännöitkö kohdetta, joka täyttää kriteerit? Ilmoita taloyhtiö mukaan kisaan 31.7. mennessä! Ehdokkaita voivat ilmoittaa taloyhtiön isännöitsijä tai kuka tahansa osakas tai asukas.

Voittajataloyhtiö saa palkinnoksi 1000 euroa, jonka se voi käyttää haluamallaan tavalla. Lisäksi kaikki, jotka ilmoittavat kilpailuun ehdokkaan ja jättävät yhteystietonsa, osallistuvat 100 euron SuperLahjakortin arvontaan.

The post Onko teillä Suomen paras taloyhtiö? appeared first on Kotitalo-lehti.

Isännöintiliitto palkitsee vuosittain isännöintialan parhaita. Vuoden 2019 ehdokashaku on parhaillaan käynnissä ja jatkuu 26.5. saakka. Ehdotuksia kerätään isännöinnin asiakkailta, joilla on usein näkemystä yhteistyön sujumisesta niin arjessa kuin taloyhtiön erilaisissa projekteissakin.

Palkittavaksi isännöitsijäksi etsitään tänä vuonna esimerkillistä arjen kumppania, joka toimii menestyksekkäästi yhteistyössä isännöinnin asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Jos taloyhtiösi isännöitsijä täyttää nämä kriteerit ja ansaitsisi kiitoksen hyvästä yhteistyöstä, ilmoitathan hänet mukaan kisaamaan! Ehdotuksen voi jättää anonyymisti tai reilun yhteistyön hengessä kertoa kilpailuun ilmoitetulle asiasta etukäteen.

Myös muissa kilpailun kategorioissa otetaan vastaan ehdotuksia. Palkintokategorioita on neljä: Isännöitsijä 2019, Isännöintiyritys 2019, Isännöintiteko 2019 ja Palveluverkosto-yritys 2019.

Ehdotusten perusteella valittujen finalistien shortlistat julkaistaan Isännöintiliiton verkkosivuilla elokuussa ja lopulliset voittajat ratkeavat yleisöäänestyksellä syyskuussa. Kaikkien ehdotusten tehneiden kesken arvotaan kesäkuussa 100 € SuperLahjakortti, jonka voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Lue lisää Isännöintiliiton palkinnoista ja ilmoita ehdokkaasi mukaan kilpailuun.

The post Tekeekö isännöitsijäsi hyvää yhteistyötä? appeared first on Kotitalo-lehti.